Lentävämatto

"Kierrättämällä" ylellisyystuotteeksi. Kesällä huomasin Vallilan outletin ulkopuolella rekissä roikkuvan kangasnäytekirjoja. Lähdin tarkemmalle tutkimuskierrokselle ja huomasin niiden olevan myynnissä 1-2 euron hintaan. Niillä apajilla ei ollut käynyt varmaan kukaan muu ompelua harrastava ennen minua, koska siellä oli aivan loistavia löytöjä. Itselleni hamstrasin kuviolliset, samettipintaiset kangasnäytteet.

Muutaman kuukauden ne tuolla kodinhoitohuoneessa odottivat parempaa  inspiraatiota, kunnes sateisen illan ajankuluksi aloin repimään niitä atomeiksi. Neljästä kansiosta kaksi oli identtisiä ja niiden sisällöstä sai irti tarvikkeet tähän, hieman itämaisvaikutteiseen peittoon.

Jäljelle jäi vielä läjä silkkisiä näytteitä, joista saa ihania pussukoita tai kortteja juhlapäiviä varten.

Peiton alapuoli on tekokarvaa ja löytö viimekesän maakuntamatkailulta. Parin metrin palasta taisin maksaa 10 euroa, kun siinä oli reunassa tahroja. Mutta eipä nuo haitanneet, kun ne sai leikattua pois. Peitolle tuli hintaa 13-14 euroa ja karvaa on jäljellä vielä johonkin toiseen projektiin. Tälläinen projekti on iloinen yllätys melko kalliiksi käyneen harrastuksen parissa.

Tämä on nyt tuttavallisesti lentävämatto! Mikäs tämän alle on sukeltaessa takkatulen äärellä :)

Napakymppi

 Nyt tuli napakymppi, ihan oikeasti. Olen muokannut itselleni sopivan kaavan ja sen pohjalta saa nähtävästi tehtyä kivoja variaatioita. Ensimmäisen kerran tämä kaavapohja toimi Onnekas mekossani ( jonka  mukaan kaavani olen nimennyt) jokin aika sitten ja jatkossa varmaan kaikki omat vaatteeni tulevat olemaan tavalla tai toisella tämän kavan pohjalta. Myös viikon takainen Ei niin vakavaa-postaus on toteutettu samalla kaavalla, mutta erilaisella kauluksella. Tällä kertaa vuorossa kauluksellinen liivimekko taskuilla.

 Trikoo on tilattu Pehmiältä ja tässä taas pitkän tuon jälkeen väri ja kuosi kohtaavat todella hyvin: pirteä, mutta samaan aikaan tyylikäs ja aikuiseen makuun sopiva. Kuosin takana on Milona Sadekallio.

Ison kauluksen alapuoli on mustaa trikoota ja väliin on silitetty tukikangas antamaan ryhtiä. Kauluksen reunaan ompelin vielä mustan pitsinauhan. Myös olkasaumat on koristettu mustalla ohuemmalla pitsinauhalla, mutta ne eivät kuvissa näy.

 Neuletakki on ommeltu EK:n palalaarista löydetystä villaneuloksesta. Siinä on aavistus samaa henkeä kuin norjalaisissa villaneuleissa ja on  todella lämmin.

 Neuletakin seuralaiseksi tein vielä tuubihuivin harmaasta EK:n tähtitrikoosta

Menoksi

 Kummitytölle kakkoslaatuisesta joustofroteesta paita, Kangasta jäi yli omasta mekkoprojektista ja väri oli alunperin tummemman liila sekä auringot paikoin likaisenvärisiä, joten annoin tälle kloriittikylvyn. Nyt värit ovat ihanan kirkkaat. Parissa kohtaa kangas on vaalentunut lähes pinkiksi ja se elävöittää kivasti pintaa.

 Paita miellytti kun se tahdottiin heti päälle. Sitten muuten vähän kevyempää ylle ja menoksi! Sopivat lenkkaritkin löytyi eteisestä....

Ei niin vakavaa

 Myynnissä on tällä hetkellä todella paljon ihania kuosikankaita, mutta kun niitä pidempään miettii, niin en tulisi kuitenkaan käyttäneeksi niitä itse. Tämä väriviallinen hurmuri joustofrotee tuli ostettua hetken mielijohteesta, kun joku kumma siinä kutkutti. Kaapissa oli mustaa teddykarvaa ja ajattelin ensiksi, että teen tästä sen kanssa  meidän kissatalouteen torkkupeiton, mutta toisin kävi.

 Kaava on oma ja tämän liivimekon takana oli ajatus helposta talvivatteesta. Kun pakkanen paukkuu ulkona, niin vaatetus sisä- jaa ulkotiloissa on niin kovin erilainen. Viime talvena ärsytti koko ajan vaihtaa ulosmennessä sisävaatteet pois kun vaihtoi toppavaatteisiin. Tämän mekon kanssa kun käyttää sukkiksia ja pitkähihaista paitaa, ei tarvitse kuin riisua mekko ja vetää toppavaatteet ylle ja sisääntullessa toisin päin.

 Sen verran lapsekas tämä kuosi on, että pyrin neutraloimaan tilannetta näyttävällä kauluksella. Uusi kokeilu on onnistunut.  Ja kivasti mekkoa koristaa jo kuvausvaiheessa oman kissan karvat... :)

 Sivusaumoihin tein vielä taskut. Niille kun on aina käyttöä.

Milkmess

Metsolan Milkmess joustocollegesta setti pojalle. Pohjaväri oli vaaleampi kuin mitä luulin, Ei siis ollutkaan ihan pikimusta, mutta alkupettymyksen jälkeen ihan kiva. materiaali on aikakin onnistunut. Ohutta ja todella joustavaa.

Aikaisemmin poikani ei ole ompeluksiani kritisoinut, joten kerta se on ensimmäinenkin: tämä on kuulema kuin yöpuku! Voi käyttää puseroa ja housuja, muttei missään nimessä yhtäaikaa. Eli se siitä setistä:)

Korento

Jos edellinen postaus oli hempeilyä, niin nyt on ihan muuta. 

Kiitos Mersialle (Mersia Design) tästä painetusta sudenkorennosta paidan etuosassa.. Jotenkin se innosti tekemään tällaisen vähän rokimman paidan. Helma ja hihansuut on joustavaa keinonahkaa, paidan etuosa jerseytä ja muut paidanosat ribbineulosta.

 Kaulukseenkin ajattelin ensin laittaa myös  tuota keinonahkaa, mutta päädyin kuitenkin resoriin. Ajattelin, että muuten paita saattaisi tuntua hiostavalta, mutta voipi olla että vielä puran....

Hempeilyä

 Kun PaaPiin uudet puuvillat julkaistiin, minulle tuli pakkomielle saada itselleni uusi kynäkkö. Vaaleanpunainen ei kyllä kuulu suosikkeihini, mutta tämä kangas on vain niin herkkä, etten voinut vastustaa.

Tein viimeksi näitä reilu vuosi sitten ja ohje perusversioon löytyy TÄÄLTÄ .
Tämä versio, kankaasta huolimatta, on enemmän aikuisen tarpeeseen ja  jalostettu taakse sijoitetulla nepparitaskulla,

 Tuohon laskimen  paikalle mahtuu myös taskukalenterini, joten sekin kulkeutuu näppärästi mukana. Eipä tarvitse aina etsiä tarvikkeita laukunpohjalta.

City-koppakuoriainen

 Citykoppakuoriainen Alias sittisontiainen eksyi kaupunkiin. Kesänaikaisen värikylvyn jälkeen syksyn harmaus näkyy vaatetuksessakin. Mutta ei siinä mitään, tämä on aika makee kangas!  Viimeaikaisten onnistumisien jälkeen rohkenin taas kokeilla omaa kaavaa ja tämäkin on  aivan käyttökelpoinen. Tällä paidalla taas mukaan Mallikelpoisen neljänteen ompeluhaasteeseen, jonka aihe oli poikien viikko. Tällä viikolla onkin ompelunurkassa hurissut enemmänkin poikien juttuja.

Tein tähän tuollaisen korkeamman kauluksen suojaamaan kaulaa syksyn viimoilta. Visaisinta tässä hommassa oli saada narut helmien läpi. Hermo meni ja hiki tuli. kun  niitä vetolangan avulla revin puolen tunnin ajan reiästä läpi. Harkitsin jo poran käyttöä reiän suurentamiseksi.