keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Nopea on nimeni


Olipa taas kerran suitsait sukkela ompelus. Visio, ei kunnon kaavoja, paine kankaan vähyyden takia, väsymys ja itseaiheutettu kiire. Siinä se minulle niin kovin tuttu resepti.
Tästä Paapiin short collection trikoosta halusin saada aikaan jotain tosi kivaa, mutta mitä? Ehkäpä jonkinlainen tunika?
Tulin sitten tiistaina virkkauskurssilta ilta kahdeksalta kotiin, otin ulkovaatteet pois, heitin kankaan olohuoneen lattialle ja tartuin saksiin. Mies siinä ohimennen kommentoi, ettei voi käsittää miten minun tyylillä saa yleensä mitään aikaan, kun en tee koskaan mitään rauhassa ajan kanssa. Kuulema aina sama juttu: yhtäkkiä hirveetä hosumista ilman minkäänasteista alustusta, ärräpäitä ja kohta on taas jotain uutta riepua päällä. Nopea on siis nimeni :)

No tulihan niitä ärräpäitä tämänkin yhteydessä ja juuri kun huomasin leikanneeni hihat väärin oli lapsen nukkumaanmenon aika. Ei siinä voinut mihinkään iltasatuun keskittyä ennen kuin selvitin ongelman, joten lukuhetki siirtyi äidin "kiireiden" takia. Kun vähän ennen yhdeksää poika kolmatta kertaa jo pyysi että mennään jo, niin pakko oli laittaa omat hommat jäihin. Onneksi pääsin varsin pian jatkamaan.

Ensimmäisen sovituskerran jälkeen tulin siihen tulokseen, että tuotos oli aivan kauhea mammayöpuku. Tunika oli pitkä, hihat leveät ja kaulus resorikantattu. Karsea. Ensin sain pelastettua hihat, sitten leikkasin helman lyhyemmäksi ja tein leikatusta pätkästä helmaan leveän "kiristys tampin" ,tai mikä lie on nimeltään, kuten hihoihinkin. Kaula-aukko oli edelleen tyylitön, joten leikkasin resorin kokonaan pois. Aavistus oli kangasta jäljellä, joten lähdin kehittelemään siitä jotain pelastavaa versiota.  Kaikista jo tekemistäni virheistä oppineena tällä kertaa sovittelin ex tempore- kaulusmalliani sentään ensin nuppineuloin.
Ja uskomatonta, mutta totta: sain pelastettua tämän kangasihanuuden käyttökelpoiseksi vaatteeksi!  Kello 22.10 olikin sitten jo kuvien aika :)

Lisäsin vielä kaulukseen vähän bling blingiä!




sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Kirmataan

Kamomillaheppaa!
Majapuun kamomillaheppa neulosta oli tarjolla monissa väreissä, mutta itse miellyin tähän oranssiin: se on lämmin syksyinen väri. A-linjaiseen heppamekkoon yhdistin kolmea eri kaavaa rankasti soveltaen. Vaikka pitkät resorit on kivat ( kuvassa kaksinkerroin), niin tähän mekkoon ne tulivat pakon edessä. Kangasta ei riittänyt täyspitkiin hihoihin :)

Mekko matkaa lähiaikoina kummityttöni isosiskon 4-vuotispakettiin. Kankaan hän on  jo nähnyt. Ainakin vielä silloin tykkäsi!

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Marjanallet

Sain napattua hamstereista itselleni pienen pienen palan tätä Paapiin Marjanalle -trikoota. Varsin nopeasti loppuunmyyty short collection -mallisto on nätti. Harmi etten itse ollut nopeampi...

Koska ihanaa kangasta oli niin vähän, piti pala käyttää hyväksi sitäkin tehokkaammin. Työn valmistuttua kangasta oli vain pikkuiset riekaleet jäljellä.
Yksi kuviopala jäi ehjänä yli ja sen tikkasin selkämykseen. Kuvion oli tarkoitus tulla vasempaan alareunaan, mutta asetteluvaiheessa se lipsahti paikoiltaan ja löysikin paljon sopivamman paikan lapaluiden välistä!
Nyt vielä kudottujen merkkien saavuttua, lisäsin sellaisen helmaan selkäpuolelle

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Pony Bloom

Pienen pieni pikkuponi taivaansineen laukkaa,
herkkunälkään hampaankoloon pari kukkaa haukkaa.
Olkoon vaikka sadepäivä, poutasää tai hallaa,
iloisesti pikkuponi eteenpäin vaan tallaaa.
Tää se vasta ihanaa kun kukkaniityll` kirmaa,
riemulla nyt täyttyy sydän, pikkuponi hirnaa.

Ja runonpätkähän siitä taas sitten syntyi....
Tässähän tuntee melkein itsensäkin  kesälaitumella kirmaavaksi villivarsaksi Niin energiset ja raikkaan pirteät nämä Pony bloom  -trikoosta tehdyt kotikalsarit ovat. Kuosin suunnittelija  Sari Ahokainen.











keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Kangas, joka sai runosuonen sykkimään


Täällä puutarhan varjossa paljon on puuhaa,
haravoida täytyy, hei, missä muut luuhaa?
Ensin on hoidettava kasvimaa,
sitten vasta riippumatossa huoahtaa!
Kivaa ois oksalla kiikussa keinuu,
nähdä kun kukat tuulessa heiluu.
Lempeästä tuulesta  nautiskella
lintujen oksilla lauleskella.
Sade saa  kastella pensaat ja maan,
 kastelukannun voi vajaan unohtaa.
Silloin kun meillä on aikaa hetki,
nauttitaan puun alla  kahviretki.

Niin se tämä kangas sai sitten saapuessaan runosuonen kummasti sykkimään. Runo pulppusi ulos ennen kuin ompeluidea, mutta pääsin lopulta asiaankin. Olohousuja kun olin vähän vailla, niin sellaiset lähdin tekemään. Näistä tuli tälläinen kalsareiden ja leggareiden sekoitus.


Tälläinen interlock-mainen trikoo ei kyllä ole vähäisen joustavuutensa takia paras mahdollinen leggarikangas, mutta onneksi älysin leikata näistä vähän isommat. Vyötärölle, poikkeuksellisesti taakse, tein kiristysnarut. Ihan vaan huvin ja urheilun vuoksi :)

tiistai 15. lokakuuta 2013

Omat kudotut nimilaput

Olen tässä jo pidemmän aikaa harkinnut omien nimilappujen hankintaa. Ehdin laittaa  hintatiedusteluja jo toiselle firmalle kun yllättäen minulle tarjoutui tilaisuus päässä kokeilemaan  kudottuja merkkejä ilmaiseksi. Laput tulivat täältä. Tämä mahdollisuus tuli kuin tilauksesta!
Tänään sitten tupsahti postilaatikkoon 100 kappaletta tilaamiani merkkejä. Taustaväriksi olin valinnut tummanharmaan (801) ja tekstiksi valkoisen (1). Fonttityyppi tässä on malli nro 252 ja nauha 14mm. Tämäkin on melko kapea, joten onneksi en tilannut 10mm nauhaa.
Väri vastasi hyvin odotuksiani, mutta fonttivaihtoehtoja olisin kaivannut valikoimiin hieman enemmän. Yksinkertaisempi kaunokirjainmalli olisi ollut enemmän minun makuuni. Kuvavalikoimasta sattui löytymään sopivasti hiiri, sehän tavallaan on minun tavaramerkkini :). Toimitus oli  mukavan ripeä ja merkit olivat minulla noin viikossa tilauksen teosta.
Sivusto oli todella helppo ja selkeä käyttää ainakin näiden kudottujen merkkien osalta.
Nämä vastaanottamani merkit eivät olleet silitettäviä . Jatkossa ottaisin ne sellaisina, sillä se helpottaisi paikalleen ompelua. Nyt jouduin käyttämään apuna kapeaa palttausnauhaa, sillä nuppineulojen kanssa ompelujälki oli ruttuista vaikka kuinka yritin. Minä tosin halusinkin nämä kiinni kokomatkalta. Jos näitä käyttäisi vaatteen sisäpuolelle nimikointiin, johon nämä ovat varsinaisesti tarkoitettu, niin silloinhan tuo päädyistä kiinniompelu riittäisikin.
Renkaaksi ommeltuina näistä saa hyviä ripustuslenkkejä huppareihin tai vaikka pyyhkeisiin ja patalappuihin. Myöhemmin tulen käyttämään myös niihin tarkoituksiin!

Nyt illalla ehdin kokeilemaan tuotetta seuraaviin töihini ja kivalta näyttää!

Viikko 42


maanantai 14. lokakuuta 2013

Raitaleikkiä

Ostin kesällä lomamatkalla Metsolasta punaraidallista joustofroteeta monta metriä ajatuksena tehdä diagonaalitunika. En saanut aikaiseksi, en sitten millään. Yritin kuukauden päivät myydä kankaan ulosheittohinnalla, vaan eipä löytynyt kiinnostuneita. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin laittaa itse kangas lihoiksi. Varsinainen raitaleikki tästä sitten kaikkine variaatioineen syntyikin.





perjantai 11. lokakuuta 2013

Todella haastava projekti

Unelma ihanasta virkatusta peitosta sai minut ilmoittautumaan virkkauskurssille. Kiinteä- ja ketjusilmukka olivat  tuttuja, mutta loppu pelkkää hepreaa. Ensimmäisen puolen tunnin jälkeen olin jo valmis luovuttamaan, mutta yhtäkkiä homma aukesi. Ensimmäisellä kerralla harjoiteltiin virkkaamaan isoäidinneliö ja siitä innostuneena ja viisastuneena opettelin illalla OMATOIMISESTI (!) virkkaamaan afrikkalaisen kukan.
Tämän tyyliset projektit eivät todellakaan ole tälläiselle nopeasti hyvä tulee -tyypille parhaita mahdollisia. Todennäköisyys työnvalmitumiselle kun on noin 25%. Ystäni sanoikin, että hän hieman epäilee, että saumurointi saattaa olla  enemmän mun juttu, mutta yrittänyttä ei laiteta!
Tällä kertaa aion olla armollinen ja suon itselleni aikaa tähän projektiin reilu  puolivuotta. Tästä tulee syntymäpäivälahja ihan itselle pyöreiden vuosien kunniaksi!

Only 115 pieces to go!!!

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Jalkkista

Pikapostaus
Löysin alesta jättisuuren Maxmorran paidan. Purin se atomeiksi ja ompelin kasaan. Nyt kelpaa pikku jalkapalloilijan edustaa.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Kärpässienen alla

Kangasvaraston siivouksessa löytyi kivaa kärpässienitrikoota. Taitanut jäädä sinne viime syksyn ompeluista. Perus Ottobren kaava ja resorit poika valitsi itse. Hyvä niin, sillä itse olisin laittanut tylsät mustat!




Pihamaakin kun on täynnä kaiken maailman sienikasvustoa, niin seuratkoon sienet myös sisätiloihin :)