lauantai 17. joulukuuta 2016

Herkkua mulle

Ai että olen tyytyväinen. Kovan työn, tuskan ja vastoinkäymisten jälkeen valmistui kuin valmistuikin omannäköinen laukku. Tälläiset tarkkuutta vaativat työt eivät ole ominta minääni. Yleensä kun en mittanauhaa käytä enkä nuppineuloja vaan ompelen silmämääräisellä hahmottamisella ja näppituntumalla. Tässä laukkuun tuleva tukirauta (joka ei luonnollisestikaan jousta)  määrittää niin tarkasti  laukun ja erityisesti saumanvaran leveyden, ettei siitä voi joustaa.  Muutaman hutilaukun  ehdin jo tehdä, ennen kuin nöyrryin ja ymmärsin, että tässä ei toimi mututuntuma ja vähän sinnepäin.

Koristekukat ovat irrotettavissa ja siten vaihdettavissa mielialan mukaan. (vertaa kahta ensimmäistä kuvaa)Mikäli ei ole sitten yhtään kukkaistuulella, niin voi ne ottaa kokonaankin pois. Mietintämyssyn alla vielä on mitä muuta niiden paikoille voisi laittaa tai voisiko niitä ihan hyötykäyttää.
Laukun suulla oleva tukirauta antaa omanlaista muotoa ja ryhtiä. Se myös helpottaa aukinaisen laukun pysymistä ryhdikkäästi pystyssä. Vetoketjun on oltava rautaa pidempi, jotta laukun saa kokonaan auki. Tähän malliin laitoin kaksi sisätaskua (nepparilla olevan sekä avotaskun) vuoreen ja yhden ulkopuolelle. Ulkotasku antoikin omat haasteensa sitten kantokahvojen sijoittamiselle.
Materiaalina laukussa on keinonahkaa, mutta muovisuuden ansiosta ompelu ei ollut hankalaan paksuissakaan kohdissa. Samasta materiaalista tein myös laukkuun sopivan säädettävän olkahihnan. Laukkua voi siis kätevästi kuljettaa niin olalla kuin olan ylikin. Sen verran kiitollinen lopputulos tuli, että varmasti jää taas levy päälle ja uusia versioita taitaa tulla kohta kuin sieniä sateella.




keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Pokeball

 Pojan sairauslomapäivää viettäessä jäi itsellekin taas vähän ompeluaikaa. Toisen nukkuessa oli hyvä vähän surautella ja jotain kivaa sellaista. Yhdet Rush -kaverisynttäritkin kun jäävät tältä päivältä lapselta väliin, niin yksi lohtupaita on aina paikallaan.
 Vaikka Pokemon -jutut taitaa olla monella jo menneen talven lumia, niin meillä se on vasta melko uusia juttu. Peli on ollut käytössä vasta reilun kuukauden, joten intoa vielä riittää. Ja kun pitkään aikaan en ole applikoinut, niin tässä oli hyvä aihe siihenkin tarkoitukseen. Noshin raitatrikoo onkin  ehtinyt marinoitua kaapissa jo onkin aikaa, joten vihdoin hyötykäyttöön sekin.
 Nyt sitten arvoitukseksi jääkin, mikäs pokemon pallosta paljastuukaan?!


perjantai 2. joulukuuta 2016

Kyllä näkyy


Vähän uusia tuulia olen kaipaillut näihin ompeluhommiin. Laukuista en ole oikein aikaisemmin innostunut, kun ne ovat vaikuttaneet kovin työläiltä, mutta ehkä oli jo aika kokeilla niitäkin. Tälläinen ensimmäinen harjoitteluversio on tehty Koot:in kesäpäivä joustocollegesta, jonka kaksipuolisen liimakankaan ja puuvillan avulla sain tarpeeksi jämäkäksi laukkua varten

 Laukun kantokahvat ja olkahihna ovat Marimekon heijastinhihnaa, joten laukku ajaa samalla heijastimen virkaa. Tuo pidempi olkahihna on irroitettavissa, joten sitä ei tarvitse mukanaan raahata, jos ei ole tarvetta ( ja on siten kierrätettävissä kaikissa tulevissa laukuissani!) . Laukku on vuoritettu mustavalkoisella pilkkukankaalla ja nyt täytyy myöntää, että niin malttamaton olin ssadakseni tietää miltä valmis laukku näyttää, etten malttanut keskittyä sisätaskuihin ja sen semmoisiin. Laitetaan ja keskitytään niihin siten seuraavassa versiossa :)


lauantai 26. marraskuuta 2016

Pupujemma

Ekan kierroksen pupujemmaa missasin, toisella yrittämällä tärppäsi. Sitten tulikin pulma miten sitä käyttäisin. Vaikka kuosi on hauska ja mustavalkoinen, en nähnyt siitä vaatetta itselleni, jota kodin ulkopuolella käyttäisin. Sitten alkoi epäilyttämään, miten poikani siihen suhtautuisi. Vastaus oli vaimea: ihan kiva.....
Sitten muistin, että minullahan on jäljellä vielä Verson puodin farkkutrikootakin. Siitä saikin sitten hyvät tehosteet tarpeeksi poikamaiseen lopputulokseen ja  nyt vastaanotto sekä käyttöaste on tosi hyvä!
Ensikertalaisena kyynärpaikkakokelaana laitoin ne väärään paikkaan. Ensi kerralla muistan sijoittaa ne taaemmaksi hihakappaleelle enkä keskelle :)  Nyt en lähde kyllä purkamaan....



sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Uuteen nousuun?

 Luovan tauon jälkeen pääsin taas sorvin ääreen. Hetkeen ei ole huvittanut ommella, kuvata saatikka postata. Mikään ei ole oikein inspiroinut, vaikka ihania uusia kankaita onkin taas kauppoihin tullut. Uuden nousun ompelukauteen aloitin kauan kaapissa hillotulla raitakankaalla sekä uusiokäytetyllä Verson Puodin pitkät piuhat- kankaalla. Tein noin vuosi sitten itselleni tunikan tuosta pitkät piuhat kankaasta, mutta käyttämättä jäi. Niinpä nyt sitten leikkelin tunikan uuteen uskoon poikaa varten.
 Tästä tuli tälläinen rento kotiasu. Toki pusero sopii koulukäyttöönkin. Nyt vain toivon, että ompeluinto tästä taas paranee :)
Tässä samalla olen ajatellut ihan uutta ompelumerkkiäkin, josko se antasi uutta intoa. Se saattaisi näyttää tältä

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Jotain uutta, jotain vanhaa

 Tämä on pojan kanssa yhteistyössä toteutettu pusero isänsä vanhasta hupparin jäämistä. Tummansiniset osat ovat kierrätettyjä, luonnonvalkoinen college ja mikkikuviot uusia. Nuo Mikki Hiiri -jutut olivat täysin lapsen idea ja hyvä idea olikin!





lauantai 1. lokakuuta 2016

Vähän niin kuin farkkuu

 Ainolan farkkutrikoosta enemmän kuin mukava farkkumekko. Ei purista, ei kiristä ei kinnaa. Kaikki kangasraportin kivat "spesiaaliosat" käytetty hyväksi, lukuunottamatta monet taskut, joita kangasraportissa piisasi. Harmi, että kangas on jo loppuunmyyty. Olisin tehnyt pojallekin jotain tästä.
 Kaavapohjana tässä on Onion 2035, jota muokkasin vyötärön ja hihojan osalta.




lauantai 17. syyskuuta 2016

Mun mekko

Tuossa kesällä tein jo samankaltaisen taskumekon kuin tämä. Nyt kuitenkin muokkasin vielä tuota yläosaa ja kaula-aukkoa  uudenlaiseksi ja lisäsin perhoshihat. Edellinen mekko oli kevyttä viskoositrikoota, mutta tämä taitaa olla varmaan lycraa. Kangas on hieman kiiltaväpintaista ja sellaista jumppapukukankaan tapaista. Varmaa koostumusta en tiedä, sillä tämäkin on Eurokankaan palalaarista.


Tein tähän myös leveämmän helmatampin. Koska kangas on napakkaa ja tamppi suht kireä, mekon pituutta voi säätää myös tunikamaiseksi asettamalla tuon tampin lantion korkeudelle tai reisien päälle.
Muistathan , että arvonta on edelleen käynnissä facebookissa! Osallistu napsauttamalla tätä